Olen rakastanut kirjoja niin kauan kuin muistan. Vanhempani eivät ehkä vieneet minua muskariin tai taidekouluun, mutta minulle on aina luettu paljon. Siitä on syntynyt ehdoton kiintymykseni painettuun sanaan... ja ehkä hiukan naiivikin usko painetun sanan merkityksellisyyteen. Painetussa sanassa kuitenkin tiivistyy se, mitä tieteestä ja tiedosta pitäisi aina muistaa: Tieto perustuu aina sen hetkiseen tietämykseen, ja on siis voimakkaasti sidoksissa aikaan. On ollut aika, jolloin maailman "virallinen taho" tiesi planeettamme olevan litteä ja auringon kiertävän Maata. Sittemmin tämä, kuten moni muukin tieto on todettu vääräksi tai vähintäänkin epätodennäköiseksi vaihtoehdoksi.  Mistä me voimme mitään tietää? Pitää vaan toimia kulloinkin vallitsevien olosuhteiden ja parhaan tietämyksen valossa.

Olen ennenkin käsitellyt tiedon määrän valtavuutta blogissani. Asia on taas ajankohtainen kahdestakin syystä. Ensimmäinen koskee tätä aamua, kun yritin etsiä työtäni varten tietoja vihreän sähkön hinnan muodostuksesta ja trendeistä. Tietoa löytyi kyllä... helpoiten vieressäni pöydällä auki olevasta Jussi Laitisen "Pieni suuri energiakirja"-teoksesta. Koska netistä löytämäni tiedot vaihtelivat toisistaan, ja lähdekritiikistä huolimatta (mielestäni sekä ympäristöministeriön, energiamarkkinaviraston jne nettisivut ovat periaatteessa niin kutsutun virallisen tahon nettisivuja) kallistuin kirjan antamien tietojen pohjalle oman arvioni muodostamisessa. Painos on kuitenkin uunituore, ja samat kaaviot löytyivät uusimpina netistäkin. Kyse oli kuitenkin hinnan kehityksestä, ei edes tulevaisuuden ennustamisesta, jolloin arvioiden heittelyn olisi voinut helpommin sulattaakin.

Toinen syy energiatiedon kritisointiin on ehdoton huolestumiseni, jonka keskustelu muutaman keskimääräistä selvästi ympäristötietoisemman ystäväni kanssa alleviivasi. Tapauksesta saisi jo aikaan vitsin. Mitä tapahtuu, kun kauppatieteilijä, psykologi ja  ympäristötekniikan diplomi-insinööri istuvat saman pöydän ääreen? Ei mitään, koska kun DI luo uutta kestävän kehityksen mukaista yhteiskuntaa, kauppatieteilijä torppaa idean kertomalla, ettei se ole talouden kestokyvyn näkökulmasta mahdollista. Lopulta psykologi viimeistelee keskustelun toteamalla, etteivät ihmiset jaksa uutta järjestystä vaan masentuvat, jolloin työttömyys kasvaa ja deletoi vihreän kasvun teoreettisenkin mahdollisuuden. Ei ihme, että isommissakin pöydissä keskustelu kiertää ympyrää tai osallistujat hautautuvat moniäly-tietokone-puhelin-kamera-gps-kodinsähköjärjestelmäkaukosäätimensä taakse!

Vaikka meidän keskustelumme onkin usein kehittelyä, jossittelua, älyköintiä ja toistemme haastamista parhaimmillaan (keskustelut <3!), olemme loppujen lopuksi onnellisia, että saamme jättää (vielä toistaiseksi) tärkeät päätökset virallisille tahoille ja keskittyä tuhoamaan suklaavarannot mahdollisimman tehokkaasti parempiin suihin. Vaikka alamme poikkeavat toisistaan samalla täydentäen keskustelua eri näkövinkkeleillä, olemme yhtä mieltä siitä, että tästä maasta systeemi, joka kokoaisi tiedon ympäristövastuullisista toimijoista ja ylipäätään ympäristövastuusta yhteen. Oli kyse sitten yksittäisestä kansalaisesta tai yrityksestä, erilaisia "osoituksia" ympäristövastuullisuudesta ja ympäristövaikutuksista on moneen eri lähtöön. Ei ole  mikään ihme, että jopa asiasta kiinnostunut henkilö alkaa blokkailla tietoa korvistaan ja yrittää pärjätä maalaisjärjellään kertoen, että on yksinkertaisesti NIIN kyllästynyt koko aiheeseen. Että jos olisi yksi tietty foorumi tälle asialle, johon voisi jotenkin luottaa ja jolla olisi selkeä, tunnistettava ilme (markkinoijan ääni kaikuu taustalla), hänkin voisi taas uskoa parempaan huomiseen.

Loppukevennys: lähiostarilla notkuva nuoriso osaa kiteyttää tekniikan kehityksen hienosti! Eilisen (vähän salaa vahingossa) kuulemani keskustelun perusteella tyyppi oli saanut viimeisen päälle uusimman laitteen. Kaveri siihen kysymään, että niin tietty kaikilla on se, mut mitä sä sillä teet? Vempeleen saanut jamppa alkaa siinä selittää: "siis ei se oo niinku ihan läppäri, mut ei se oikein oo puhelinkaa. On mulla siis niinku tietty läppäri sit eriksee, ja sit puhelinkii, mut täl on ihan siistii vaik katella facebookii ku kattoo telkkarii ja silleen." Kansantalous kiittää.