Yleisön pyynnöstä tämä kirjoitus käsittelee energia-asiaa. Maan valtaapitävät ovat kaikessa viisaudessaan linjanneet taas energiantuotannon ja -käytön verotusta, vaikuttavuutta ja kannattavuutta. Välillisesti (niin tuntuu) on tarkasteltu myös energian tuotannosta johtuvia ympäristövaikutuksia.

Mediassa suurta kohua herättänyt energiaverouudistuksen ehdotus on saanut osapuolet pörhistelemään ja vaatimaan uutta tarkastelua, jokainen tietysti oman asiansa eduksi. Koko jupakka lienee lähtenyt alkujaan liikkeelle Kelan työantajamaksujen poistosta, joka on aiheuttanut valtion kassaan muutaman bio/ydinvoimalan mentävän aukon. Jos jostain höllää, niin jostain pitää kiristää, kun valtion budjetti eikä talous pyöri pelkillä puheilla ja aikomuksilla.

Verouudistuksen toteutuessa se näkyisi myös kuluttajien kukkarossa sähkön ja kaukolämmön hinnan nousuna. Jos ajattelee puolueettomasti lopputulosta, tämä johtaisi energiankäytön kriittiseen tarkasteluun kotitalouksien ja yritystenkin osalta, mikä taas palvelisi energian kokonaiskulutuksen ja siten sen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähenemistä. Tämähän kuulostaa hyvältä, kun päästönäkökulmasta tarkasteltuna energiankäyttö pitäsi saada rajoitettua jopa kymmenesosaan nykyisestä. Muutkin peruslinjauksen mukaiset toimet luultavasti yleistyisivät: energian loppukäytön vähenemisen lisäksi pientuontanto uusiutuvilla energian lähteillä, energiatehokas rakentaminen ja asiaan liittyvät uudet innovaatiot sekä yritystoiminta lisääntyisivät, joten työllisyyskin kasvaisi kansantalouden ohella.

Hyvä asia menee kuitenkin metsään muutenkin, kuin risupaketin muodossa, kun ensi kevään vaalit alkavat painaa päälle. Peruskuluttajat (jotka eivät ole tästä koko keskustelusta kuulleetkaan, kun BB:t ja dancet vievät huomion) kiinnittävät asiaan luultavasti huomiota vasta, kun vaalikampajoiden osalta (mitä huomion herättäminen tälläkin keskustelulla eittämättä on) se heidän eteensä tarjoillaan; kuluttajamyönteisessä valossa tietenkin. Keskustelu palvelee siis keskustelijoiden omia intressejä, kuten tietenkin myös omien linkityksien ja tukijoiden vaaliminen. Ympäristö on megatrendi, mutta miten on? Harrastetaanko Arkadianmäellä viherpesua?

Hajoita ja hallitse-tekniikka sopisi myös energiakeskusteluun, mutta miten osasten yhteenliittymän puolueettouudesta voi olla takeita? Entä jos eduskunta sidosryhmineen alkaisi jahkailun ja vouhkaamisen sijaan näyttää toisenlaista esimerkkiä kansalle? Ehkä kiinnostus polittiikkaan, valtionohjaukseen ja päättäjiin saisi kannatusta muuallakin kuin keittiövallankumouksen piireissä. Siinä olisi vaaleja varten ilmaista vinkkiä! Jäämme seuraamaan keskustelun etenemistä, mutta siihen asti Bon courage et bon appétit! PS. Muistakaa varata punaisia lautasliinoja käden ulottuville.