Kuten jo sunnuntaina lupailinkin, kerron nyt suhteestani Kuopion ympäristöasioihin sekä eilisestä tapaamisestani Kuopion ympäristöjohtaja Lea Pöyhösen kanssa.

Taustana kerrottakoon, että en ole tavannut nimenomaista henkilöä aiemmin edes ympäristöalan yrittäjyyteni aikana, enkä muutoinkaan ole keskustellut asioista kunta-alan ihmisen kanssa (jokseenkin ymmärrettävästä syystä, tuntuu välillä). Olen kuitenkin keskustellut erilaisten ihmisten kanssa, samoin Kuopion ympäristöosaamiskeskuksen Anneli Tuomaisen kanssa, monen ja taas useamman yrittäjän kanssa, yliopistoihmisten kanssa ja tavallisten kadun tallaajien kanssa. Vilpittömästi ihmettelin, kun eri ympäristöalan toimijat eivät oikein tiedä toistensa tekemisistä mitään. Kutsuin siis itseni ihmettelemään ja juttelemaan asiasta kunnan, kansalaisten sateenvarjon edustajan kanssa.

Olin perehtynyt netistä löytämiini julkaisuihin Kuopion ympäristö- ja ilmastostrategiaan liittyen, ja tavoitteet ovat kovat. Jopa suoraan myönnetään, että osaa tavoitteista ei tulla todennäköisesti saavuttamaan. Mikä tähän on syynä? Tavoitteeseen on aikaa vielä (hiukan tavoitteesta riippuen) 4-9 vuotta. Kyllä siinä ajassa ehditään tehdä paljon, jos vaan kääritään hihat ja käymään hommiin.

Kuopion ympäristöjohtajan vastaus asiaan on, ettei ole resursseja. Nykyiset ihmiset eivät ehdi (!!!) ja ei ole varaa palkata uusiakaan tyyppejä asioita edistämään. Että jostainhan se rahoitus pitäisi järjestää. No epäilemättä, kyllä. Osa edistämistoimenpiteistä vaan olisi sellaisia, jotka eivät paljon maksa. Tällaista olisi vaikka yhteistyön elvyttäminen (tai pikemminkin luominen) eri ympäristöalan toimijoiden kesken. Kuopiossahan on mielettömän hyvät mahdollisuudet nousta suosta ympäristötyöllä ja ympäristöteknologialla! Mitä mieltä olette tästä: ympäristötieteissä kunnostautunut yliopisto (löytyy!), ympäristötekniikassa edistynyt AMK (löytyy!), ympäristöosaaminen keskus Kuopio Innovationin hoteissa (löytyy!), ympäristöalan yrityksiä (löytyy!), hyvät liikenneyhteydet (löytyy!), kaunis luonto (löytyy!), kansalaisia (löytyy, toistaiseksi) ja suunniteltu Green Valley (no, aina saa suunnitella, mutta potentiaalisesti, löytyy lähettyviltä!). Mitä vielä tarvitaan?

Puuttuva rengasko, jotta eri osaajatahot saadaan toimimaan yhdessä?

Yhteistyö ympäristöasioissa kantaisi pitkälle. Vilkastuminen ja herääminen alalla loisi jopa kansainvälisyyttä Kuopion suuntaan, alalle syntyisi lisää työpaikkoja, järjestetyt tapahtumat vetäisivät vierailijoita sekä kansallisella että jopa kansainvälisellä tasolla, joten myös myy talouselämä hyötyisi. Nykyisin on kova sana erikoistua, tehdä asioita eri tavalla ja menestyä omilla ehdoillaan. Nyt olisi hakusessa pientä piristysruisketta työtänsä puurtavien ympäristöihmisten elämään. Innostusta peräänkuulutetaan isolla megafonilla!

Väsynyt kunta ei kiinnosta ketään, ja kunta ei kansalaisten perusyksikkönä saisi jäädä vaivaannuttavan hitaalla käyväksi, byrokraattiseksi organisaatioksi. Veikkaan että tutkimus työpaikoilla laiskottelevista suomalaisista ei ainakaan vähiten koske valtion ja kunnan työpaikkoja... voisiko sen laiskottelun mukanaan tuoman energian käyttää vaikka lätisemiseen sen viereisen puljun ympäristöihmisen kanssa? Ei sitä tiedä, ideoiden heittelystä voisi vaikka syntyä jotain hienoa!

Inspiraatiota ja aurinkoa kevääseen!